Pohjoismainen valaisindesign kiinnostaa erityisesti niitä, jotka haluavat kotiinsa valaisimen, joka näyttää hyvältä ja tekee myös pimeästä marraskuun illasta miellyttävämmän. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä pohjoismaisen valaisindesignin tunnistaa, mitkä periaatteet sen takana ovat ja miten tietoa voi käyttää valaisimen valinnassa. Tavoite on, että valaisinkaupassa erotat aidon suunnitteluajattelun pelkästä skandinaavisen näköisestä pinnasta.
Valo ensin, muoto sen jälkeen
Pohjoismaisen valaisimen tärkein tunnusmerkki ei näy, kun lamppu on sammutettuna. Se on valon laatu. Tanskalainen Poul Henningsen kehitti 1920-luvulla useamman varjostimen järjestelmän, jossa valonlähde ei näy mistään tavallisesta katselukulmasta. Valo heijastuu varjostimien pinnoista pehmeänä ja häikäisemättömänä.
Sama ajatus on yhä alan perusta. Louis Poulsenin vuonna 1958 julkaistu PH5 tehtiin ripustettavaksi ruokapöydän yläpuolelle niin, ettei istuva ihminen näe lamppua. Valo osuu pöytään, ja varjostimen reunoilla hehkuu heikompi valo, joka valaisee kasvot pehmeästi.
Tässä on syy, miksi pohjoismaisessa valaistuksessa vältetään paljaita, kirkkaita pisteitä. Kun aurinko laskee joulukuussa Helsingissä ennen kolmea ja Rovaniemellä kaamos kestää viikkoja, keinovalo palaa jopa 16-18 tuntia vuorokaudessa. Silloin häikäisy väsyttää silmiä joka päivä.
Pohjoismaisen valaisindesignin tunnusmerkit käytännössä
Kokenut valaistussuunnittelija katsoo valaisimesta ensin, mihin suuntaan valo lähtee ja näkyykö lamppu. Muoto ja väri tulevat vasta sen jälkeen. Tyypillisiä piirteitä ovat:
Häikäisysuojaus – valonlähde on piilossa varjostimen, lamellien tai opaalilasin takana.
Luonnonmateriaalit – koivu, mänty, messinki, lasi, paperi ja villa.
Rehellinen rakenne – kiinnitykset ja liitokset ovat osa ulkonäköä eikä niitä peitellä.
Pitkä käyttöikä – osat ovat vaihdettavissa, ja klassikkomalleja valmistetaan vuosikymmeniä.
Lämmin valo – tavallisesti 2700 K, joskus jopa 2200-2400 K tunnelmavalaistuksessa.
Suomalainen perinne korostaa erityisesti puuta ja käsityötä. Alvar Aallon ja Paavo Tynellin työt sekä nykyisistä valmistajista Secto Designin koivulamellivalaisimet näyttävät, miten puu suodattaa valoa lämpimäksi ja rakenteelliseksi. Lisää kotimaisista nimistä löytyy artikkelista suomalaiset design-klassikot ja uudet suunnittelijat.
Maiden väliset erot
Pohjoismainen design ei ole yksi yhtenäinen tyyli. Tanskassa painopiste on ollut valon teknisessä hallinnassa ja teollisessa valmistuksessa: Louis Poulsen, Le Klint laskostettuine paperivarjostimineen sekä uudemmat Muuto ja Normann Copenhagen.
Suomessa muotokieli on usein orgaanisempaa ja materiaalilähtöisempää. Aallon A330S ”Golden Bell” ja A110 ”Käsikranaatti” ovat messinkiä ja valkoiseksi maalattua metallia, mutta niiden muodot pehmenevät kohti valoa. Ruotsissa esimerkiksi Ateljé Lyktan ja Örsjö edustavat käytännöllistä ja usein julkisiin tiloihin sopivaa linjaa. Norjalaisissa, kuten Northern Lightingissa, näkyy leikkisyyttä ja graafisuutta.
Valintaa helpottaa, kun tietää näistä eroista. Jos olohuone on täynnä koivua ja tekstiilejä, suomalainen puuvalaisin istuu siihen luontevasti. Betonia ja terästä sisältävään keittiöön toimii usein tanskalainen metallivarjostin paremmin.
Myytti: pohjoismainen tarkoittaa valkoista ja pelkistettyä
Yleisin väärinkäsitys on, että skandinaavinen valaisin on aina valkoinen, yksinkertainen ja koristeeton. Verner Panton suunnitteli 1960- ja 70-luvuilla kirkkaanvärisiä, pallomaisia valaisimia, kuten Flowerpotin, jota &Tradition valmistaa edelleen. Henningsenin PH Artichoke on kaikkea muuta kuin pelkistetty.
Pelkistys on pohjoismaisessa suunnittelussa keino eikä tavoite. Ylimääräinen poistetaan, jotta valo toimisi paremmin. Valkoinen kartiovarjostin ketjukaupasta 29 eurolla voi näyttää skandinaaviselta, mutta jos hehkulanka näkyy suoraan alhaalta, se ei ole pohjoismaista suunnittelua kuin pinnaltaan.
Yleisimmät virheet valinnassa
Väärä lamppu klassikkoon. PH5 tai Aallon valaisin on suunniteltu tietylle valonlähteelle. Kirkas 4000 K LED-lamppu tekee messingistä harmaan ja valosta kliinisen. Valitse 2700 K ja mieluiten himmennettävä lamppu, jonka CRI on vähintään 90. Ruokapöydän yläpuolelle riittää yleensä 600-800 lumenia.
Liian korkea ripustus. Häikäisemätön valaisin toimii vain oikealla korkeudella. Ruokapöydän yläpuolella pohja kannattaa ripustaa noin 60-70 cm pöytälevyn yläpuolelle. Jos valaisin roikkuu metrin korkeudella, näet lampun ja koko suunnitteluajatus menettää merkityksensä.
Yksi valaisin koko huoneeseen. Pohjoismainen koti valaistaan kerroksittain: riippuvalaisin pöydän päälle, lattiavalaisin lukunurkkaan ja pari matalaa pöytävalaisinta ikkunalaudalle. Talvella useat pienet valopisteet luovat paremman tunnelman kuin yksi kirkas kattovalo.
Aidon ja kopion erottaminen
Tunnetuista klassikoista on markkinoilla paljon kopioita, joiden hinta on murto-osa alkuperäisestä. Aito PH5 maksaa tyypillisesti noin 800-1 000 € värin mukaan. Jos samannäköinen tarjotaan 150 eurolla, ero näkyy yleensä varjostimien pintakäsittelyssä ja kaarevuudessa, jolloin häikäisysuojaus ei toimi.
Ammattilainen tarkistaa valmistajan merkinnät, sarjanumeron ja sähköturvallisuuden CE-merkinnän. Halpojen kopioiden johdotus ja lampunkanta ovat joskus heikkolaatuisia, mikä on turvallisuuskysymys. Tarkemmat tunnistusvinkit löytyvät artikkelista design-valaisimen aitouden tunnistaminen.
Kaikki edulliset vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kopioita. Le Klintin laskostetut varjostimet tai Secton pienemmät mallit ovat aitoja pohjoismaisia tuotteita selvästi klassikkokattovalaisimia alemmilla hinnoilla. Moni design-valaisimia myyvä liike Tampereella, Turussa tai Oulussa näyttää valaisimen mielellään päällä, jolloin valon laadun näkee itse.
UKK
Sopiiko pohjoismainen valaisin vanhaan tai klassiseen sisustukseen?
Sopii usein hyvin. Messinkiset ja puiset valaisimet, kuten Aallon tai Tynellin mallit, istuvat 1930-1950-lukujen kerrostaloasuntoihin luontevasti. Puhtaasti valkoinen muovivarjostin voi sen sijaan näyttää irralliselta.
Voiko vanhaan design-valaisimeen laittaa LED-lampun?
Voi, kunhan kanta, esimerkiksi E27 tai E14, ja lampun koko sopivat varjostimeen. Valitse 2700 K ja mattapintainen tai opaali lamppu, jotta valo jakautuu tasaisesti. Kirkas filamenttilamppu voi näkyä varjostimen läpi ja aiheuttaa häikäisyä.
Kannattaako klassikkovalaisimeen sijoittaa?
Jos valaisin on käytössä päivittäin 15-20 vuotta, hinta jakautuu pitkälle ajalle. Klassikoilla on myös jälleenmyyntiarvoa, ja varaosia on saatavilla. Vuokra-asuntoon tai väliaikaiseen ratkaisuun edullisempi pohjoismainen merkki on usein järkevämpi valinta.
Lopuksi: arvioi valoa, älä pelkkää muotoa
Pohjoismaisen valaisindesignin ydin on häikäisemätön ja lämmin valo, joka on suunniteltu pitkää pimeää talvea varten. Materiaalit, muoto ja väri palvelevat tätä tavoitetta. Kun seuraavan kerran vertailet valaisimia, kumarru katsomaan sitä istuvan ihmisen silmien korkeudelta. Jos et näe lamppua ja valo tuntuu pehmeältä, olet todennäköisesti löytänyt jotain aidosti pohjoismaista.