Marraskuun pimeinä iltapäivinä moni suomalainen miettii, milloin kausivalot kannattaa ripustaa ja millaiset jouluvalot kestävät pakkasta ilman että sähkölasku karkaa käsistä. Jouluvalot ja kausivalaistus tuovat valoa sekä sisätiloihin että pihalle juuri silloin kun sitä eniten kaivataan – lokakuusta helmikuuhun, jolloin aurinko nousee Etelä-Suomessakin vasta yhdeksän jälkeen ja laskee jo puoli neljältä.
Miksi kausivalaistus kannattaa suunnitella etukäteen
Moni ostaa jouluvalot viime tingassa marraskuun lopulla, jolloin valikoima on jo käyty läpi ja parhaat mallit loppuunmyyty. Kokenut myyjä katsoo ensin, onko kyseessä sisä- vai ulkokäyttöön tarkoitettu tuote, koska tämä ero ratkaisee sekä turvallisuuden että kestävyyden pihalla.
Ulkokäyttöön tarkoitetuissa valosarjoissa pitää olla vähintään IP44-luokitus, ja katetulle terassille tai suojaisalle seinustalle riittää usein tämä taso. Avoimelle pihamaalle, lumikinoksiin tai räystäälle kannattaa valita IP65-luokitellut valot, jotka kestävät myös vesisateen ja sulamisvedet keväällä.
Sisävalaistus – kuusenvalot ja ikkunakoristeet
Perinteinen hehkulankasarja on yhä monen suosikki lämpimän 2700 kelvinin sävynsä takia, mutta LED-versiot ovat syrjäyttäneet ne lähes kokonaan energiankulutuksen ansiosta. 200-valoinen LED-kuusensarja kuluttaa tyypillisesti 5–10 wattia, kun vastaava vanha hehkulankasarja vei 40–60 wattia.
Ikkunavaloissa ja lankapallosarjoissa kannattaa kiinnittää huomiota värilämpötilaan: lämmin valkoinen (2200–2700 K) sopii perinteiseen joulutunnelmaan, kun taas kylmempi 4000 kelvinin valo näyttää helposti sairaalamaiselta olohuoneessa. Lampunkannan yhteensopivuus kannattaa tarkistaa myös silloin, kun vaihdetaan tavallinen pöytävalaisin joulukuun ajaksi tunnelmallisempaan kynttiläsarjaan.
Ulkovalaistus – pihan ja katon koristelu
Räystäsvalot ja tapulisarjat ovat Suomessa suosituin tapa koristella talon julkisivu, mutta asennus kannattaa tehdä huolella. Yleisin virhe on kiinnittää valosarja liian tiukkaan räystääseen ilman liikkumavaraa – kun lämpötila vaihtelee -20 asteesta plussan puolelle, muovi kutistuu ja laajenee, ja kireälle vedetty johto voi katketa tammikuun pakkasilla.
Pihapuiden ja pensaiden valaisuun sopivat hyvin verkkovalot tai valoketjut, jotka kierretään oksiston ympärille löysästi. Yhteen 10 metrin jatkojohtoon ei kannata liittää enempää kuin 3–5 tavallista valosarjaa peräkkäin, sillä liian moni sarja samassa piirissä nostaa palovaaraa ja saattaa laukaista vikavirtasuojan. Pihapolun varrelle sopivat matalat aurinkokennovalaisimet, mutta niiden toiminta talvipimeällä on rajallista – lyhyt latauspäivä ja pakkanen heikentävät akun tehoa merkittävästi.
Ajastimet ja automaatio säästävät sähköä ja hermoja
Yleisin ostajien pettymys jouluvalojen kanssa ei liity itse valoihin vaan siihen, että ne unohtuvat päälle koko yöksi tai jäävät sammuksiin, kun kukaan ei ole kotona sytyttämässä niitä hämärän tullen. Pistorasiaan kytkettävä ajastin, joka maksaa 10–20 euroa, ratkaisee tämän käytännössä kokonaan.
Hämäräkytkimellä varustettu ajastin sytyttää valot automaattisesti auringonlaskun aikaan ja sammuttaa ne esimerkiksi kello 23, jolloin sähköä ei kulu turhaan yöllä. Tarkemmin aiheeseen pääsee kiinni artikkelista valaistuksen automaatio – liiketunnistimet ja ajastimet, joka käsittelee myös älyohjattuja pistorasioita, joita voi hallita puhelimella etänäkin.
Energiankulutus ja kustannukset – paljonko jouluvalot maksavat käytössä
Moni yllättyy siitä, miten pieni osuus jouluvaloilla on kokonaissähkölaskusta, jos ne ovat LED-tekniikkaa. Esimerkiksi 300-valoinen LED-verkkovalo kuluttaa noin 15 wattia. Kuuden tunnin päivittäisellä käytöllä joulukuun ajan (31 päivää) kulutus on noin 2,8 kWh, mikä sähkön hinnalla 10 senttiä/kWh tarkoittaa alle 30 senttiä koko kuukaudelta yhtä valosarjaa kohden.
Vanhalla hehkulankasarjalla vastaava kulutus voi olla 5–8 kertaa suurempi. Jos pihalla on käytössä useita valosarjoja ja koko talon räystäät valaistu, kannattaa laskea kokonaisteho yhteen – 10 valosarjaa á 40 wattia tarkoittaa jo 400 watin jatkuvaa kuormaa, mikä lähentelee pienen lämmittimen tehoa. Energiatehokas valaistus -artikkelissa käydään läpi tarkemmin, miten kokonaiskulutusta voi arvioida ja pienentää myös muun kotivalaistuksen osalta.
Yleisimmät virheet jouluvalojen kanssa
Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen. Ensinnäkin sisäkäyttöön tarkoitettuja valosarjoja viedään ulos, vaikka pakkauksessa ei lue IP-luokitusta lainkaan – tällöin kosteus pääsee liittimiin ja sarja lakkaa toimimasta jo tammikuussa. Toiseksi valosarjat säilytetään kesän yli kelalle kiedottuna ullakolla ilman suojapussia, jolloin muovieristys haurastuu auringon UV-säteilystä ja lämpötilavaihteluista.
Kolmas yleinen virhe on liian monen jatkojohdon ketjuttaminen ulkona ilman ulkokäyttöön hyväksyttyä jatkojohtoa. Ulos vietävän jatkojohdon pitää olla roiskevesisuojattu (vähintään IP44) ja mieluiten vikavirtasuojalla varustettu, sillä tavallinen sisäkäyttöön tarkoitettu jatkojohto ei kestä pihan kosteutta talven yli.
Yleinen myytti: LED-valot eivät sovi tunnelmalliseen joulukoristeluun
Monet ajattelevat yhä, että LED-valo on kylmä ja terävä eikä sovi perinteiseen joulutunnelmaan. Tämä piti paikkansa 2000-luvun alun ensimmäisten LED-sarjojen kohdalla, mutta nykyiset lämpimät LED-valot (2200–2700 K) jäljittelevät hehkulampun pehmeää hohtoa lähes identtisesti. Erona on lähinnä se, että LED ei himmene samalla tavalla jännitteen vaihdellessa, joten valo pysyy tasaisen kirkkaana koko käyttöiän ajan.
Usein kysyttyä jouluvaloista ja kausivalaistuksesta
Voiko sisävaloja käyttää ulkona, jos ne ovat vedenpitävässä pussissa?
Ei kannata. IP-luokitus koskee koko valosarjan rakennetta, liittimiä ja muuntajaa, ei pelkkää päällystä. Muovipussi ei suojaa liitäntäkohtia kosteudelta eikä täytä ulkokäytön turvallisuusvaatimuksia.
Kuinka pitkään jouluvalot kannattaa pitää päällä päivässä?
Useimmissa suomalaiskodeissa 4–8 tuntia päivässä hämärän aikaan riittää tunnelman luomiseen, ja ajastin hoitaa ajoituksen automaattisesti ilman että valot palavat turhaan yöllä.
Kestävätkö aurinkokennovaloketjut Suomen talven?
Osittain. Ne toimivat, mutta valoteho ja palamisaika lyhenevät merkittävästi pimeimpinä kuukausina, koska aurinkopaneeli ei ehdi latautua kunnolla lyhyen päivän aikana – aihetta on käsitelty tarkemmin artikkelissa aurinkokennovalaisin pihalle.
Yhteenveto
Toimiva kausivalaistus syntyy kolmesta asiasta: oikeasta IP-luokituksesta ulkokäyttöön, LED-tekniikasta energiankulutuksen hillitsemiseksi ja ajastimesta, joka poistaa tarpeen muistaa valojen sytytys ja sammutus käsin. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, jouluvalot kestävät useamman talven ja tuovat valoa pimeimpään aikaan ilman yllätyksiä sähkölaskussa tai rikkoutuneita valosarjoja tammikuun pakkasilla.