Terassin ja parvekkeen valaistus vaikuttaa siihen, käytetäänkö ulkotilaa vain kesäkuukausina vai läpi vuoden. Suomessa pimeä kausi on pitkä, joten hyvin suunniteltu valaistus voi tehdä parvekkeesta tai terassista käyttökelpoisen paikan iltaisin jo elokuun lopulta lähtien aina toukokuulle asti.
Moni miettii asiaa vasta silloin, kun terassi on jo rakennettu ja sähköjohdot vedetty ilman valaistussuunnitelmaa. Tämä artikkeli käy läpi, millaisia valaisimia ulkotilaan kannattaa valita, mitä IP-luokitus tarkoittaa käytännössä ja miten tunnelma syntyy oikealla kerroksellisella valaistuksella.
Miksi terassivalaistus kannattaa suunnitella etukäteen
Moni ajattelee, että yksi kattovalaisin riittää terassille tai parvekkeelle. Käytännössä tämä johtaa usein tilanteeseen, jossa valo on joko liian kirkas ja lyö suoraan silmiin istumapaikalta, tai sitä ei ole tarpeeksi ruoanlaittoon ja lukemiseen.
Toimiva ratkaisu rakentuu useasta valonlähteestä: yleisvalosta, kohdevalosta ja tunnelmavalosta. Sama periaate pätee sisätiloissa, ja siitä kertoo tarkemmin kodin valaistussuunnittelu -artikkeli. Ulkona kerroksellisuus on vielä tärkeämpää, koska sään vaihtelut ja pimeän kauden pituus asettavat valaisimille lisävaatimuksia.
IP-luokitus – tämä numero ratkaisee valaisimen kestävyyden
Ulkokäyttöön tarkoitetun valaisimen tärkein tekninen tieto on IP-luokitus. Se kertoo kahden numeron avulla, kuinka hyvin valaisin kestää pölyä (ensimmäinen numero) ja kosteutta (toinen numero).
Katetulle terassille tai sadesuojaiselle parvekkeelle riittää usein IP44-luokitus, joka kestää roiskevettä. Avoimelle terassille, johon sade pääsee suoraan, kannattaa valita vähintään IP54- tai IP65-luokiteltu valaisin. Mitä korkeampi jälkimmäinen numero, sitä paremmin valaisin kestää suoraa vesisadetta ja lumikuormaa. Aiheesta löytyy kattava läpikäynti artikkelista ulkovalaisimen valinta – IP-luokitukset ja materiaalit.
Yleinen virhe on asentaa sisävalaisin katetulle terassille ”koska sinne ei sada suoraan”. Kosteus ja lämpötilanvaihtelut rikkovat sisävalaisimen elektroniikan silti muutamassa kuukaudessa, koska kondenssivesi pääsee kotelon sisään pakkasen ja suojasään vaihtelussa.
Parvekkeen valaistus – tilaa säästäviä ratkaisuja
Parvekkeella tila on rajallinen, joten seinään tai kattoon kiinnitettävät valaisimet ovat usein järkevin valinta. Seinävalaisin, joka heittää valoa sekä ylös- että alaspäin, luo pehmeän epäsuoran valon ilman että se vie lattiatilaa. Aiheesta kertoo tarkemmin seinävalaisimen valinta -artikkeli.
Pienelle parvekkeelle sopivia ratkaisuja:
– Seinävalaisin kaiteen yläpuolella, 180–200 cm korkeudella lattiasta.
– LED-valonauha kaiteen alle tai kukkalaatikon reunaan asennettuna, tuo epäsuoraa tunnelmavaloa ilman erillistä valaisinrunkoa.
– Pöytävalaisin tai lyhty, joka voidaan siirtää sisään talveksi.
Jos parvekkeella on sähkörasia valmiina, kiinteä asennus on turvallisin vaihtoehto. Ilman sähköpistoketta toimivat aurinkokennovalaisimet ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta niiden teho jää usein vaatimattomaksi Suomen pimeinä talvikuukausina, jolloin aurinkopaneeli ei ehdi latautua riittävästi.
Terassin valaistus – yleisvalo ja tunnelmavalo yhdessä
Isommalla terassilla kannattaa erottaa toisistaan käyttövalo ja tunnelmavalo. Ruokailu- ja grillauspaikan yllä toimii esimerkiksi IP44-luokiteltu riippuvalaisin tai kattoon upotettu spottivalo, jonka värilämpötila on 2700–3000 kelviniä. Tämä lämmin sävy sopii iltakäyttöön paremmin kuin kylmempi 4000 kelvinin valo, joka muistuttaa enemmän toimistovalaistusta.
Tunnelmavalo syntyy pienemmistä, hajanaisemmista valopisteistä: kynttilälyhdyistä, LED-valoketjuista terassin kaiteessa tai pergolan rakenteissa, sekä matalista pistovaloista kasvien tai kulkuväylän vierellä. Näiden asentamisesta ja mitoituksesta kerrotaan lisää artikkelissa piha- ja puutarhavalaistuksen suunnittelu.
Käytännön esimerkki: 15 neliön terassilla toimiva yhdistelmä on yksi keskeinen kattovalaisin (noin 800–1000 lumenia, himmennettävä), kaksi seinävalaisinta pöytäryhmän molemmin puolin (200–300 lumenia kumpikin) sekä valoketju kaiteen ympärillä tunnelmaa varten. Tällä yhdistelmällä tila toimii sekä kirkkaana ruokailuvalona että himmeänä iltaistuskelien valaistuksena.
Himmennys ja älyohjaus ulkotiloissa
Himmennettävä valaistus on ulkotiloissa yhtä perusteltua kuin sisällä – ehkä jopa perustellumpaa, koska tarve vaihtelee kesäillan hämärästä pilkkopimeään marraskuun iltaan. Kaikki LED-valaisimet eivät kuitenkaan sovi himmentimeen suoraan, joten yhteensopivuus kannattaa tarkistaa etukäteen. Asiasta löytyy kattava selitys artikkelista himmennettävät valaisimet – himmennintyypit ja yhteensopivuus.
Älyvalaistus toimii ulkotiloissa erityisen hyvin ajastuksen kautta: valot voi ohjelmoida syttymään auringonlaskun mukaan, mikä on Suomessa käytännöllistä, koska pimeän tulon ajankohta vaihtelee kesän ja talven välillä useilla tunneilla. Järjestelmien valinnasta kertoo älyvalaistuksen aloittaminen -artikkeli.
Yleisiä virheitä terassi- ja parvekevalaistuksessa
Yksi toistuva virhe on liian kylmän värilämpötilan valinta – 5000 kelvinin ”päivänvalo” sopii huoltorakennukseen, ei iltaistuskelien terassille. Toinen yleinen virhe on valaisimien sijoittaminen niin, että valo osuu suoraan istujien silmiin sen sijaan, että se valaisisi pintoja epäsuorasti.
Kolmas virhe liittyy sähköasennuksiin: ulkokäyttöön tarkoitetut pistorasiat ja kytkimet on aina asennettava niille tarkoitettuun, säänkestävään koteloon, ja kosteiden tilojen sähkötyöt kuuluvat sähköasentajalle. Tämä ei ole vain suositus vaan sähköturvallisuusmääräysten vaatimus, kun kyseessä on kiinteä asennus.
Usein kysyttyä terassin ja parvekkeen valaistuksesta
Minkä IP-luokituksen valaisin tarvitaan katetulle terassille?
Katetulle, tuulelta ja suoralta sateelta suojatulle terassille riittää yleensä IP44-luokiteltu valaisin, koska se kestää roiskevettä ja kosteutta. Jos terassi on osittain avoin, kannattaa varmuuden vuoksi valita IP54-luokitus.
Mikä värilämpötila sopii parhaiten ulkovalaistukseen?
Lämmin 2700–3000 kelvinin valo luo viihtyisän tunnelman ja sopii useimpiin terassi- ja parvekeratkaisuihin. Kylmempää, yli 4000 kelvinin valoa kannattaa käyttää vain, jos tarve on työskennellä terassilla esimerkiksi kunnossapitotöissä.
Voiko parvekkeelle asentaa kiinteän valaisimen ilman sähköasentajaa?
Jos parvekkeella on jo valmis kiinteä sähköpiste ja kytkin, valaisimen vaihto onnistuu usein itse. Uuden sähköpisteen tai johdotuksen vetäminen on kuitenkin aina sähköasentajan työtä, erityisesti kosteiden tilojen turvallisuusvaatimusten vuoksi.
Yhteenveto
Toimiva terassin tai parvekkeen valaistus rakentuu kerroksellisesti: yleisvalo käyttöä varten, kohdevalo ruokailu- tai työpisteelle ja tunnelmavalo iltaa varten. Oikea IP-luokitus takaa, että valaisin kestää Suomen sään vuodesta toiseen, ja lämmin värilämpötila tekee tilasta viihtyisän jo aikaisin syksyllä. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, terassista tai parvekkeesta tulee käyttökelpoinen paikka huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin pelkän kesäkauden ajaksi.
